Molemmat juomat valmistetaan maitohorsman lehdistä, mutta keskeinen ero on raaka-aineen käsittelytavassa. Fermentoitu maitohorsmatee käy läpi hapetusvaiheen: lehdet kierretään ja niitä pidetään tietyssä lämpötilassa ja kosteudessa, minkä jälkeen ne tummuvat ja saavat täyteläisemmän, lämpimämmän, joskus hieman makeahkon maun – luonteeltaan se on lähempänä mustaa teetä.
EMELJANOVSKAJA BIOFABRIKAn vihreä maitohorsmatee ei käy läpi tätä vaihetta. Lehdet kuivataan hellävaraisesti ilman fermentointia, joten ne säilyttävät alkuperäisen kasvimaisen luonteensa: haudukkeesta tulee raikkaampi, kevyempi ja maultaan suorempi, ilman sitä syvyyttä ja ”tummia” vivahteita, joita hapettuminen antaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:
Maku – vihreä versio on miedompi ja neutraalimpi, fermentoitu täyteläisempi ja monisyisempi.
Haudukkeen väri – vihreällä maitohorsmateellä se on yleensä vaaleampi, oljenvihertävä; fermentoidulla meripihkainen tai ruskehtava.
Tuoksu – vihreässä on enemmän ruohoisia, luonnollisia vivahteita; fermentoidussa enemmän ”teemäisiä”, joskus kukkaisia tai hedelmäisiä sävyjä.
Valinta niiden välillä on makuasia. Jos olet tottunut vihreään teehen ja arvostat kevyitä, hienovaraisia juomia, vihreä maitohorsmatee on todennäköisesti lähempänä mieltymyksiäsi.
