Kalmojuurta on historiallisesti käytetty yrttiperinteessä melko laajasti: sisäisesti otettavien haudukkeiden lisäksi sillä huuhdeltiin suuta ja kurkkua. Sen sisältämät parkkiaineet antavat supistavia ominaisuuksia, ja kasvilimat saavat aikaan verhoavan vaikutuksen — juuri nämä ominaisuudet tekivät kalmojuuresta suositun tällaisissa käytännöissä.
Etiketissä on vain juotavan haudukkeen valmistusohje, erillistä ohjetta huuhteluun ei ole, joten haudukkeen vahvuutta ei lisätä omin päin. On tärkeää, että huuhdeltaessa haudukettä ei nielaista — kyse on erillisestä käyttötavasta.
Kalmojuuren eteeriset öljyt antavat haudukkeelle tunnusomaisen mausteisen tuoksun, jota moni pitää miellyttävänä nimenomaan suunhoidon yhteydessä.
Kaikki kalmojuuren käyttö — sisäinen tai ulkoinen — kuuluu kuitenkin kansanperinteen piiriin eikä ole lääketieteellinen toimenpide. Jos huuhteluja tarvitaan tiettyyn vaivaan (tulehdus, kurkkukipu), kannattaa ensin kysyä neuvoa lääkäriltä eikä korvata määrättyä hoitoa yrttihaudukkeilla.
