Useimmat kosteuttavat voiteet sisältävät vettä, vaikuttavia aineita (happoja, vitamiineja, uutteita) ja emulgaattoreita – ne imeytyvät ihon ylempiin kerroksiin ja vaikuttavat »sisältäpäin». Vaseliini on periaatteessa erilainen: se ei imeydy eikä tuo kosteutta itsestään, vaan muodostaa iholle ohuen okklusiivisen kalvon, joka hidastaa jo olemassa olevan kosteuden haihtumista. Tätä kutsutaan okklusiiviseksi vaikutukseksi.
Tällainen lähestymistapa on perusteltu erityisesti useissa tilanteissa:
Hyvin kuivat, karheat alueet – kyynärpäät, kantapäät, kynsinauhat – joissa iho tarvitsee ennen kaikkea suojaa ja pehmentämistä, ei aktiivista hoitoa.
Tuulen kuivattamat huulet – herkkä huulinahka menettää kosteutta nopeasti tuulessa ja pakkasessa, ja tässä suojaava kerros toimii paremmin kuin kevyt, paljon vettä sisältävä huulibalsami.
Illan hoidon päätteeksi – vaseliinia levitetään seerumin tai voiteen päälle, jotta vaikuttavat aineet jäävät iholle eikä kosteus haihdu yön aikana.
Kylmä ja tuulinen vuodenaika – kun ulkoiset olosuhteet kuivattavat ihoa erityisen voimakkaasti.
On tärkeää ymmärtää: vaseliini ei korvaa aktiivisia ainesosia sisältävää voidetta siellä, missä tarvitaan kohdennettua hoitoa. Se ei sisällä happoja, vitamiineja eikä kasviuutteita, eikä se toimi ikääntymistä ehkäisevänä tai uudistavana valmisteena. Sen tehtävä on suojata ja pitää kosteus iholla, ja tässä tehtävässä se on erittäin luotettava.
Jos iho on ärtynyt tai vaurioitunut, kannattaa ennen ensimmäistä käyttökertaa levittää pieni määrä rajatulle alueelle ja odottaa reaktiota. Vain ulkoiseen käyttöön; vältä kosketusta silmien ympärille.
